Sipa tulikin sitten tänään kuudelta illalla pitämään tuntia. Tunnilla oli meidän lisäksi myös Hami ja Lissu. Onneksi kentällä oli valot ja lumikin valaisi mukavasti, niin pimeyskään ei päässyt häiritsemään. Lunta oli vähän, mutta onneksi iskä oli vasta aurannut sen niin ei ollut kerinnyt tulemaan vielä kamalaa kerrosta. Aluksi asettelimme hevosia ulos päin ja väistitimme takaosaa sisään - jatkettiin siis samalla teemalla kun viime Niinan tunnilla. Kun hevoset olivat tässä rentoja, kävelivät koko ajan eteenpäin ja kuuntelivat ulko-pohjetta aloimme tehdä kulmissa takaosakäännöksiä. Nämä alkaa jo kuskilta sujumaan paremmin kun muistaa laittaa ulko-jalan taakse eikä eteen ja asettaa sinne sisälle päin.. Aina käännösten väleissä sain kuulostella sisä ohjalla ja pohkeella onko kuulolla ja käännöksissä meinasi ''kaatua'' vähän sisälle päin jos ei kuunnellut myös sisä pohjetta.. Mutta alkoi sieltä tulla hienoja pätkiä niitä käännöksiä kun Uppis malttoi kuunnella joka ikisin askeleen ja astua hitaasti, hallitusti ja pitkin askelin. Sitten siirryttin ottamaan ravi-käynti siirtymiä ja sen jälkeen otimme jalkkarit pois ja teimme ravista suoraan seis ja siitä suoraan raviin. Uppis oli tosi skarppina, mutta huomasi heti jos nojasin sentikin liian taakse. Ajattelin joka pysähdystä valmistella painopistettä eteen, niin etten vahingossakaan päässyt nojaamaan taakse. Muuten pysädystä valmistella tuli ihan liikaa pidätteitä kun se toimii istunnallakin hyvin kun keskittyy. Loppuun tultiin vielä muistin virkistykseksi vähän takaosakäännöksiä ja sitten eteen alas hölkät. Nyt pysyi jo jalat hyvin kiinni koko ajan ja tarpeeksi pitkänä takana ja siitä sain Sipalta hyvää palautetta:)! Ei tarvinnu huomattaa niistä kertaakaa. Pitää vaa ittellee jankata niistä koko ajan, ettei unohdu. Muutenkin se sanoi että istunta on kaikinpuolin ok, kun muistaa oikeeseen suuntaan oikasta oikeen olkapään taakse. Kiva oli ratsastaa sitten kotiin pellolta, kun lunta oli melkein Uunon mahaan asti!
   Uuno päätti yks päivä järjestää vähän extremeä. Olin just nostamassa satulaa selkään, kun Uppis viskas päällä karsinan oven auki ja juos ulos. Nappasin riimun mukaan ja minut nähdessään se laukkasi meidän pihalle ja siellä sitten seisoskeli pörheenä ja ootteli että otan sen kiinni.. Mokomakin.. Jesse ei ole onneksi mitään hölmöilyjä harrastaa, kylmillä ilmoilla se mielummin nukkuu kippuralla monta tuntia. Ollaan me uloskin yritetty mennä ja vähän metsässä käyty, mutta ei herran tassut kestä kylmää ja pitää juosta hippulat vinkuen sisälle! On siinä ja kaks sankaria..