Tänään meni päivä normaaliin malliin, liikutettiin hepat Vapun kanssa ja oltiin tallilla. Eipä mitään ihmeempiä.

Iltapäivällä siivoilin ja valikoin vaatteita Harjuun ja pakkasinkin jo vähän. Jahuu, enää 1,5 viikkoa ja sitten alkaa koulut.. Jännittää mut ihanaa aattella millasee kouluu on päässy(:
   Päätin sitten lähteä Jessen kanssa lenkille ja muistin ottaa kamerankin mukaan kun en olekkaa Jesseä kamalasti kuvaillut. Kello oli jotakuinkin puoli kahdeksan kun lähdettiin. Aluksi mentiin pellon läpi ja Jesse pääsi rallittelmaan taas päivän peltorallit:) Kissa syöksähteli heinän sekaan ja sitten jatkui taas hurrrja meno.

''No okei okei mami, mä poseeraan nyt ihan hetken aikaa''


Mut sen jälkee lähen peltorallii!


Kun Jesse oli saanut rallatella pellolla jatkettiin hetken aikaa matkaa hiekkatietä pitkin. Jessestä olisi ollut niin mukavaa lähteä jokaisen ohikulkijan mukaan jolkottelemaan, mutta jatkoi sitten kiltisti matkaa kuin sanoin että Jesse saa pysyä minun kissani eikä vieraitten mukaan saa lähteä.



Tieltä kääntyi tuttu polku metsään ja Jesse kääntyikin sinne automaattisesti. Hetken se mietti että ollaanko tänään menossa katsomaan hevosia kentälle vaiko metsään. Mutta oikein se arvasi, metsään siis! Metsässäkin oli hirmuisen hauskaa kun ei tarvinnut miettiä tuleeko autoja vai ei.

Heijastimet hohtaa kun kameran salamavalo välähtää. Talvis aikaan nuo heijastimet tulevatkin käyttöön. Ja on Jessen kasvanut jo sen verran että sen elämän toisena syksynä/talvena voisi ostaa heijastinliivin, kun se viime vuonna oli vielä hirmu iso pikku rääpäleelle. Ja nyt alkaa jo pikku hiljaa illat hämärtymään, niin voisi sen käydä hakemassakin jo.


Niin kaunista kävellä illalla metsässä kun auringon viimeiset säteet tulevat puiden takaa.


Matka jatkuu polkua pitkin reippan askelin..


Komistus poseeraa.


Kun metsäpolku loppua, mentiin jyrkkää alamäkeä alas kuivuneelle joen sivuhaaraan hyppelemään kiviä pitkin. Kissa meinas loikkia niin lujaa, että oli meitin välillä vaikeaa pysyä kissan perässä ja samalla sitten ottaa kuviakin..



Kun olimme loikkineet jonkin matkaa kiviä pitkin, päätettiin mennä rantaan. Edessä oli kuitenkin kolme metriä vattupuskaa. Eikun kissa olkapäälle ja ite rämpimään niiden läpi. Selvitttiin sitten siitäkin ja pääsyttiin rantaan. Taivaalla oli hieno sateenkaari, mitä piti jäädä vähäksi aikaan ihmettelemään.

 Ei siitä kyllä hyvää kuvaa tullut, mutta luonnossa se oli upea.


Rannan kautta sitten lähdettiin hiekkatietä pitkin kotiin aina kun mennään kotiin päin tietää Jesse että silloin painellaan ja kovaa!



/jos kuvat ruuhkassa tms. hirttäkää vuotis::)