Miten sattuukaa, että aina joulun alla käy jotain extremeä? Tänään mentiin ihan normaalisti ratsastamaan, minä Uunolla ja Stella Lissulla. Oltiin kentällä joku tunti, ja Uppis oli tosi hyvä, paljon rauhallisempi kuin eilen. Sai jopa ratsastaa välillä kunnolla eteen, ettei jäännyt edestä ihan tyhjäksi. Kerran piti kyllä laukata pakoon lihansyöjä autoa, joka tuli pelottavan puomikatoksen takaa. Muuten Uuno oli niin kilttiä poikaa että, ei yhtään kiihdytellyt laukoissakaan. Paskoja siivotessakin se laahusti vapaana perässä ja odotti kiltisi paikallaan kun viskaisin kakat pois. Lähdimme sitten kotiin molemmat taluttaen hevosia. Minä menin Uunon kanssa edeltä ja mentiin sitten pellon poikki ja Stella ja Lissu tuli perässä. Lissu alkoi sitten riekkua (saattoi johtua sen päällä olevasta viltistä, mikä oli kai aika uutta nuorelle tammalle), mutta Uppis ei onneksi reagoinut sen riekkumiseen mitenkään. Yritimme jatkaa matkaa, mutta Lissu vaan jatkoi riehumista ja lopulta repi sitten itsensä irti. Uunohan oli aivan täpinöissään kun Lissu laukkasi suoraa Uunon ohi, pellon toiseen päähän ja sieltä taas takaisin Uunon luokse ja lopulta täyttä laukkaa kotiin. Uuno veti sitten sellaista laukkarallia minun ympäri, että huh huh. Parin karjaisun jälkeen se kuitenkin lopetti päättömän laukkaamisen ja sain napattua kunnolla kiinni. Vein sen sitten pihan poikki turvallisuuden vuoksi kun se oli kuin lentoon lähdössä. Omassa karsinassakaan se ei meinannut rauhoittua kun Lissua ei näkynyt missään, pyöri vaan karsinassa, tuijotteli ikkunoista ja hirnui kamua. Kun Lissu taluttettiin ehjin nahoin sisään talliin, hirnahti Uuno iloisesti ja malttoi käydä syömään. Tämmöstä sitten tänään.
   Jessestä ei ole ollut lenkkeilijäksi, kun se ei muka tarkene millään ulkona, juoksee vaan talon ja tallin oven väliä yrittäen päästä jonnekkin lämpöiseen. Ollaan kuitenkin treenattu agia sisällä, ettei ihan laiskaksi touhu mene.